Nykyisessä Katajanokan kaupunginosassa käyskennellessä on vaikeaa uskoa, että vielä 1870-luvulla alue oli nykytermein ilmaistuna slummi. Siellä sijaitsivat Engelin suunnittelemat laivaston kasarmi ja lääninvankila ja kaikki muu oli hökkelikylää.
Katajanokka on kaupunginosa, jonne ei juurikaan tule mentyä, ellei a. ole lähdössä laivalle, b. ole töissä siellä tai c. joku tuttu tai itse asu siellä. Kävelyretket alueelle kannattavat. Sen verran paljon kaunista nähtävää alueella on. Jos haluaa nähdä kattavan otoksen jugendrakennuksia pienellä alueella, niin Katajanokka on tähän tehtävään paras paikka: kivitalojen Katajanokka rakennettiin kokonaan jugendaikakaudella.
Arkkitehtuurioppaan mukaan Katajanokka rakennettiin hyvin nopeasti – runsaassa vuosikymmenessä, ja tähän vaikutti keskeisesti se, että uusi, yhteiskunnallisesti vaikutusvaltainen joukko ihmisiä sekä uusi arkkitehtuuri löysivät siellä toisensa.
Alueen asemakaavassa oli tarkoin jaoteltu, mitä minnekin rakennetaan ja lisäksi rakennusjärjestyksessä säädettiin, että talot oli rakennettava tiilestä ja viimeistään viiden vuoden kuluttua tontin hankinnasta. Arkkitehdit pyristelivät parhaansa mukaan irti viivasuorasta asemakaavasta, jotta alueelle saatiin jugendin ihanteiden mukaista luonnollisuutta.
Helsingin jugendin suunnittelijat esittelyssä
Kuuluisa kolmikko Gesellius – Lindgren – Saarinen
”Kun suurliikemies Julius Tallbergin asuintalon suunnittelukilpailun tulokset julkistettiin 1897, mannerlaatat järisivät suomalaisessa arkkitehtuurissa. Tuntematon arkkitehtikolmikko Herman Gesellius, Armas Lindgren ja Eliel Saarinen saivat 27 ehdotuksen joukosta sekä ensimmäisen että toisen palkinnon. He olivat juuri valmistumassa arkkitehdeiksi ja rakennus oli ensimmäinen etappi heidän loisteliaalla urallaan”, kertoo oppaamme. Vuoden 1900 Pariisin maailmannäyttelyn Suomen paviljonki sinetöi menestyksen.
Kolmikko ei tosin toiminut yhdessä kauaa. Armas Lindgren jatkoi yhteistyön päätyttyä yhtenä merkittävimmistä arkkitehdeistamme, Gesellius menehtyi kesken loistavan uran vaikeaan sairauteen ja kuten lähes kaikki tietävät, Eliel Saarinen loi merkittävän kansainvälisen uran.
Tämän artikkelin kävelykierroksen kohteet kartalla (klikkaa tai kosketa palloja)
Katajanokan kierros on kattava kierros pienellä alueella. Reitistä tulisi muuten kokonainen lenkki, mutta Satamakadun loppupää on tällä hetkellä kokonaan remontissa.
Tallbergin talo, Luotsikatu 1 – Satamakatu 7 Tallbergin talo oli sekä kkitehtoninen läpimurto, suunnittelutoimisto Gesellius-Lindgren-Saarinen ensimmäinen ja heti merkittävä työ että jugendarkkitehtuurin alkusysäys Helsingissä. Talossa asui Tallbergien lisäksi mm. Albert Edelfelt.
Aeolus, Luotsikatu 2 – Kruunuvuorenkatu 1 Aeolus on nimetti kreikkalaisen tuulenjumalan mukaan. Valtavan kokokoinen – koko katujen Luotsikadun ja Kruunuvuorenkadun kulmauksen täyttyvä rakennus. Se erotuu myös värinsä (vihreä) ja taisokkaiden koristeidensa vuoksi.
Panu, Kruunuvuorenkatu 3 Kävelijän huomio kiinnittyy helposti myös hauskasti koristeltuun Panuun, joka on Aeoluksen vieressä Kruunuvuorenkadun puolella. Kannattaa käydä vilkaisemassa!
Luotsikatu 4 Luotsikatu 4:n vaaleanpunainen rappaus ja hillitty koristelu kätkee sisäänsä palan upeinta suomalaista taidehistoriaa. Talon ensimmäisiä asukkaita oli Hugo Simberg. Vuonna 1915 taloon muutti puolestaan Victor Jansson sekä Signe Hammarsten-Jansson esikoisensa Toven kanssa./br>
Eol, Luotsikatu 5 – Katajanokankatu 6 Eol on kolmikon Gesellius-Lindgren-Saarinen kolmas ja viimeinen Katajanokalle suunnittelema rakennus ja selkeästi jykevämpi, kuin moni ympäröivä talo.
Norma, Katajanokankatu 3 – Luotsikatu 10 Norma on vielä Eoliakin massiivisempi, satulinnamainen rakennus, jossa on upeaita yksityiskohtia. Se edustaa arkkitehtuurioppaan mukaan kansallisromanttista jugendia jyhkeimmillään.
Olofsborg, Kauppiaankatu 7 – Katajanokankatu 1 Olofsborg on kolmikon Gesellius-Lindgren-Saarinen arkkitehtuuria parhaimmillaan. Heidän tavoitteensa oli luoda kodikkaita ja yksilöllisiä asuntoja, joiden tilaratkaisut saivat tulla peittelemättömästi esiin julkisivussa.
Kataja, Kauppiaankatu 2 – Kruunuvuorenkatu 7 Katajan ilmeessä on tuulahdus kansainvälistä art nouveau’ta, joka näkyy erityisesti valurautaisissa parvekkeissa ja viehättävissä sisäänkäynneissä.
Lietzenin talot, Kauppiaankatu 9-11 Lietzenin talot on otettu oppaaseen varmaankin osittain siksi, että ne ovat keskenään niin erityyliset jugendrakennukset. Vielä vaikeampi on uskoa, että ne ovat samojen arkkitehtien suunnittelemat. Ensimmäinen on kauniin koristeellinen; tämän perässä oleva pelkistetyn geometrinen.
Wellamo, Vyökatu 9 Wellamon suunnittelussa on otettu taidokkaasti huomioon tontin korkeuserot. Wellamo jatkuu Vyökadulta alas Laivastokadulle. Rakennuksen päädystä menevät portaat alas, ja sieltä löytyy samanniminen ravintola.
Klinten, Luotsikatu 13 – Vyökatu 10 Klinten on Katajanokan jugendrakennuksista suurin, hyvin pelksitetty, harmaaksi rapattu rakennus. Huomion arvoinen yksityiskohta ovat kulmien torneja kannattelevat sirot pylväät.
Laivastokatu Katajanokan jugendalueen suunnitteluun osallistuivat tunnetuimpien arkkiehtien ohella myös rakennusmestarit. Laivastokadun rakennukset ovat heidän taidonnäytteensä. Kuvassa on Tursoksi nimetty rakennus.
Koottu Maanmittauslaitoksen taustakarttasarjan karttalehdistä 14.6.2019
Lähteenä käytetty arkkitehtuuriopas
Artikkeli Bongaa ornamentti 1: Katajanokka – slummista hienostokaupunginosaksi julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.