Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) selvitti iän vaikutusta palovaroittimen toimintaan. Selvityksen perusteella havaittiin, että vanha palovaroitin ei toimi luotettavasti ja se tulee vaihtaa vähintään 5-10 vuoden välein.
Tukes hankki selvitystä varten lahjoituksina vanhoja palovaroittimia, joista suurin osa oli tyypiltään ionisoivia. Niiden joukosta valittiin testattavaksi 70 palovaroitinta, jotka olivat iältään 2 – 33 vuotta.
Testeihin valittiin ainoastaan sellaiset palovaroittimet, joiden äänihälytys toimi testinapista painamalla. Jotta saatiin vertailukohta vanhojen palovaroittimien savuherkkyyteen, testattiin myös kahdeksan uutta palovaroitinta. Testatuista palovaroittimista 23 oli optisia ja 55 ionisoivia.
Savuherkkyyttä testattiin kahdella eri tyyppisellä palolla Pelastusopiston Paloteatterissa. Kytevässä puupalossa muodostuu vaaleaa savua hitaasti, kun taas polyuretaania poltettaessa savunmuodostus on nopeaa ja savu tummaa. Testatut palovaroittimet reagoivat savuun, mutta reaktioajoissa oli suurta hajontaa. Ionisoivat palovaroittimet vaikuttivat toimivan tasalaatuisemmin erityisesti polyuretaanipalossa.
Palovaroittimien äänenvoimakkuuden desibeliarvoja ei mitattu, mutta korvakuulolta tehdyn arvion perusteella erityisesti kaikkein likaisimpien, ruostuneimpien tai vanhimpien palovaroittimien äänenvoimakkuus oli selvästi heikentynyt. Likaantuminen voi lisäksi aiheuttaa joko palovaroittimen liiallista herkistymistä tai herkkyyden alenemista. Liiallinen herkistyminen lisää vääriä hälytyksiä, minkä vuoksi riski palovaroittimen käytöstä poistamiseen kasvaa, kun taas palovaroittimen herkkyyden hidastuminen jo muutamalla minuutilla hidastaa merkittävästi palon havaitsemista ja sitä kautta riittävän aikaista pelastautumista ja alkusammutuksen aloittamista.
Palovaroittimissa havaitut iän myötä tapahtuvat muutokset – likaantuminen, muutokset savuherkkyydessä, ruostuminen, äänenvoimakkuuden heikkeneminen – sekä niiden vaikutus toimintaan tukevat palovaroittimien uusimistarvetta. Palovaroitin pitää uusia viimeistään 10 vuoden iässä, ellei valmistaja ole merkinnyt palovaroittimeen lyhyempää käyttöikää.
Hankkeessa koottiin myös tilastoja palovaroittimen toiminnasta tulipalossa. Tilastojen valossa suurin syy palovaroittimen toimimattomuuteen tulipaloissa on ihmisen toiminta. Palovaroittimen toiminnankunnon säännöllinen varmistaminen testinappia painamalla sekä pariston uusiminen ovat palovaroittimen toiminnan varmistamisen kannalta erittäin tärkeitä toimenpiteitä.
Hanke toteutettiin yhteistyössä Finanssiala ry:n, Nuohousalan Keskusliiton, Onnettomuustutkintakeskuksen, Pelastusopiston, sisäministeriön, Suomen Palopäällystöliiton, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön sekä pelastuslaitosten kumppanuusverkoston kanssa. Saatujen tulosten pohjalta tullaan toteuttamaan jatkohanke.
Artikkeli Tukes selvitti: vanha palovaroitin ei toimi luotettavasti julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.