Yhtiökokouskausi on pian käsillä. Yhtiökokouksessa päätökset tehdään pääsääntöisesti enemmistöpäätöksinä. Tällöin yhtiökokouksen päätökseksi tulee ehdotus, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Mutta milloin tarvitaankin määräenemmistöpäätös?
Asunto-osakeyhtiölain 6 luvun 27 §:ssä on säädetty tilanteista, joissa yhtiökokouksen päätökset on tehtävä 2/3:n määräenemmistöllä, jollei muualla asunto-osakeyhtiölaissa tai yhtiöjärjestyksessä määrätä tiukemmin. Kun päätös on tehtävä määräenemmistöllä, yhtiökokouksen päätökseksi tulee ehdotus, jota on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä ja kokouksessa edustetuista osakkeista. Määräenemmistön tulee täyttyä sekä annettujen äänien että kokouksessa edustettujen osakkeiden osalta. Enemmistön laskeminen sekä annetuista äänistä että kokouksessa edustetuista osakkeista tarkoittaa sitä, että äänestyksessä passiivisina pysyvät osakkaat vaikuttavat käsiteltävän asian lopputulokseen pelkällä läsnäolollaan. Esimerkiksi esteellisen osakkaan osakkeet lasketaan kokouksessa edustettuihin osakkeisiin, vaikka esteellinen osakas ei voi osakkeillaan äänestää.
Määräenemmistöpäätöksentekoa koskevia säännöksiä ei voida lieventää yhtiöjärjestysmääräyksellä. Sen sijaan tiukempia vaatimuksia päätöksenteolle voidaan yhtiöjärjestyksessä asettaa. Yhtiöjärjestyksessä voidaan esimerkiksi määrätä, että päätös yhtiöjärjestyksen muuttamisesta on tehtävä 3/4:n määräenemmistöllä. Tällöin tiukentavia määräyksiä on noudatettava.
Määräenemmistöpäätös tarvitaan mm. seuraavissa tilanteissa:
Yhtiöjärjestyksen muuttaminen
Päätös yhtiöjärjestyksen muuttamisesta on lähtökohtaisesti tehtävä 2/3 määräenemmistöllä, ellei yhtiöjärjestyksessä määrätä tiukemmin. Jos yhtiöjärjestyksessä on asunto-osakeyhtiölakia tiukempi määräys yhtiöjärjestyksen muuttamisesta, tulee tätä määräystä noudattaa. Joissain tilanteissa yhtiöjärjestyksen muuttaminen saattaa määräenemmistön lisäksi vaatia osakkaiden suostumuksia. Osakkaiden suostumus tarvitaan esimerkiksi silloin, kun yhtiöjärjestykseen lisätään lunastuslauseke.
Tasajako
Päätös kustannusten tasajaosta yhtiön suorittamasta kunnossapitotyöstä tai uudistuksesta on tehtävä 2/3 määräenemmistöllä. Kustannukset voidaan jakaa osakkaiden kesken tasan silloin, jos kunnossapitotyö tai uudistus kohdistuu osakehuoneistoon, siitä aiheutuva hyöty ja kustannus on jokaiselle huoneistolle yhtä suuri ja tasajakoa on kannattanut yhtiökokouksessa 2/3 annetuista äänistä ja edustetuista osakkeista. Tasajako soveltuu esimerkiksi tilanteeseen, jossa jokaiseen huoneistoon päätetään uusia yksi ulko-ovi.
Suunnattu osakeanti
Osakeannilla tarkoitetaan sekä uusien osakkeiden antamista että yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden luovuttamista. Osakeanti voi tulla ajankohtaiseksi asunto-osakeyhtiössä esimerkiksi silloin, kun yhtiö haluaa myydä hallinnassaan olevan talonmiehen asunnon putkiremontin rahoittamiseksi. Jos talonmiehen asunto aiotaan myydä, se on ensin muutettava osakkeiksi. Asunto-osakeyhtiössä osakeannit on käytännössä toteutettava suunnattuina. Suunnatusta osakeannista päättää yhtiökokous 2/3 määräenemmistöllä.
Suunnattu omien osakkeiden hankkiminen tai lunastaminen
Asunto-osakeyhtiö voi hankkia tai lunastaa omia osakkeitaan, jos osakkeiden hankkiminen tai lunastaminen liittyy yhtiön kiinteistön ylläpitämiseen. Yhtiö voi tietyin edellytyksin päättää esim. autopaikkaosakkeen lunastamisesta autopaikkaosakkeen siirtyessä yhtiön ulkopuoliselle. Päätös omien osakkeiden hankkimisesta tai lunastamisesta on tehtävä 2/3 määräenemmistöllä.
Artikkeli Milloin tarvitaan määräenemmistöpäätös? julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.