Taloyhtiöt investoivat lämpöpumppuihin ja sähköautojen latauspisteisiin. Panostukset aurinkosähköjärjestelmiin ovat olleet vähäisiä, mutta työ- ja elinkeinonominiseriö TEM:n syksyllä 2018 julkistama Älyverkkotyöryhmän loppuraportti lupaa muutosta asiaan.
Kiinnostus aurinkosähkön hyödyntämiseen taloyhtiössä onkin suurta. Aalto-yliopiston kesällä 2018 taloyhtiöiden asukkaille kohdistama aurinkosähkökysely kertoo, että vastanneista lähes puolet on erittäin kiinnostunut asiasta.
– Taloyhtiökohtaisen aurinkosähköjärjestelmien merkittävänä hidasteena on lainsäädäntö. Laki sanoo, että jakeluverkon mittarin kautta asukkaalle siirtyneestä sähköstä on maksettava siirtomaksu ja vero. Käytännössä näin on tehtävä, vaikka sähkö olisi taloyhtiön itse tuottamaa. Tämä syö järjestelmän kannattavuutta, Kiinteistöliiton edustajana työryhmässä toiminut johtava asiantuntija Petri Pylsy sanoo.
Suomessa pienehköjä aurinkopaneelijärjestelmiä on asennettu vain 20–30 asuinkerrostalon katolle. Paneelit on liitetty suurimmaksi osaksi pelkästään kiinteistösähköjärjestelmään, eli niitä käytetään taloyhtiön yleisissä tiloissa esimerkiksi valaistukseen ja puhaltimien pyörittämiseen.
– Ylijäämäsähkö siirretään sähkönmittauksen mukaan valtakunnan verkkoon, ja siitä maksetaan tuottajalle pieni korvaus, Pylsy sanoo.
Lakimuutos valmisteilla
TEM:ssä on valmisteilla lainsäädännön päivitys, jonka voimaan tultua asukkaat voisivat hyödyntää kiinteistössä tuotettua ja kulutettua aurinkosähköä nykyistä helpommin ilman siirtomaksuja ja veroja.
Kysymys on niin sanotusta hyvityslaskentamallista. Siinä taloyhtiön aurinkovoimalalla on oma alamittaus, jonka perusteella taloyhtiön ja aurinkovoimalassa mukana olevien asukasomistajien kulutuslukemista vähennetään aurinkopaneelin tuotanto.
FinSolar taloyhtiökokeilussa projektipäällikkönä toimiva Karoliina Auvinen Aalto-yliopistosta kertoo, että lainsäädännön päivittäminen voisi toteutua vuoden 2019 lopussa tai seuraavan vuoden alussa, minkä jälkeen aurinkosähköön tehtävät investoinnit voisivat lähteä vähittäiseen kasvuun.
– Ensi vaiheessa hyvityslaskentapalvelun piiriin pääsisi noin miljoonaa suomalaista, mutta loput vasta muutaman vuoden siirtymävaiheen jälkeen, kun kantaverkkoyhtiö Fingrid saa käyntiin oman hyvityslaskentapalvelunsa. Kaikki paikalliset verkkoyhtiöt, joita Suomessa on yli 70, eivät nimittäin kykene tai halua tarjota kyseistä palvelua, Auvinen sanoo.
Hyvityslaskentamalli voidaan toteuttaa nykyisillä sähkömittareilla. Mallia on käytännössä kokeiltu Finsolar-hankkeen osana Energiamarkkinaviraston erikoisluvalla muutamassa taloyhtiöissä Helsingissä ja Oulussa yhteistyössä paikallisten sähkönsiirtoyhtiöiden kanssa.
Jakeluverkon mittarin kautta asukkaalle siirtyneestä sähköstä on maksettava siirtomaksu ja vero.
Takamittarointi takaporttina
Takamittarointi on tekniikka, jonka avulla taloyhtiössä voitaisiin ainakin teoriassa hyödyntää aurinkosähköä ilman siirtomaksuja ja veroja. Siinä verkkoyhtiön omistamat sähkömittarit viedään pois ja korvataan taloyhtiön omilla mittareilla. Ratkaisu on kuitenkin kallis ja vaikea tehdä, koska kaikkien osakkaiden on hyväksyttävä muutos.
– Muutoksen jälkeen taloyhtiö hankkii yhteishankintana kaiken sähkön ja kohdistaa huoneistoissa käytetyn sähkön kustannukset osakkaille yhtiöjärjestyksessä sovitulla tavalla. Taloyhtiö voi laskuttaa huoneistoja käytetystä sähköstä samalla tapaa kuin asuntokohtaisesta vedenkulutuksesta laskutetaan, Pylsy sanoo.
Yksittäinen osakas voi myös asentaa itselleen oman aurinkosähköjärjestelmän, joka kytketään osakkaan oman mittarin taakse, jolloin sähkö ei kierrä verkkoyhtiön mittarin kautta.
– Asentamiseen tarvitaan kuitenkin taloyhtiön lupa, eikä se useimmiten ole taloudellisesti järkevää ainakaan kaukolämmitetyssä kerrostalohuoneistossa.
Kulutusjoustoja pohtimaan
Taloyhtiöiden on viisasta varautua siihen, että kiinteistön perusmaksu korvataan tulevaisuudessa tehopohjaisella komponentilla. Kuluttaja ja taloyhtiö maksaisivat sähkölaskussaan energian määrän ohella myös käytetystä tehosta. Lainsäädännöllisesti tämä on mahdollista vaikka heti.
– Lämpöpumput ja sähköautojen latauspisteet kasvattavat tehon tarvetta. Jos tehomaksu otetaan käyttöön, niin käytetyn huipputehon osuus alkaa vaikuttaa jokaisen sähkönkäyttäjän sähkölaskuun.
Taloyhtiössä onkin tärkeää kiinnittää huomiota huipputehon hallintaan investointeja tehtäessä. Pylsy neuvookin taloyhtiöitä pohtimaan mahdollisia jousto- ja kuormanohjausmahdollisuuksia, ja myös sitä, voidaanko älykkyyttä tuoda myös kiinteistön sisäiseen sähköverkkoon.
Huipputehon tarvetta voidaan pienentää kulutuksen porrastamisella. Esimerkiksi sähköautojen lataus voidaan tehdä yöaikaan, jolloin kulutus on muutenkin vähäistä.
– Taloyhtiön hallituksen tärkeä tehtävä saada taloyhtiön väki ymmärtämään, mitä kulutusjousto tarkoittaa ja että se on hyvä asia, Pylsy linjaa.
Älyverkkotyöryhmän mietinnössä on muutama uusi käsite
- Energiayhteisö on eräs jakamistalouden muoto, jossa yhteisön (esimerkiksi kiinteistön sisäisen energiayhteisön) jäsenet jakavat sähkön tuotannon ja hankinnan hyötyjä toistensa kanssa. Käsite istuu asuntoyhtiömaailmaan hyvin, koska sekin on valmis yhteisö.
- Suhteellinen sähkövero olisi riippuvainen sähkön hinnasta eli veron määrä olisi korkean sähkönhinnan aikaan korkeampi kuin alhaisen sähkönhinnan aikaan. Kiinteistöliitto ja TEM:n työryhmä ovat ottaneet kielteisen kannan asiaan.
- Aggregaattori on toimija, joka yhdistää useiden eri asiakkaiden, esimerkiksi taloyhtiöiden, kulutusta, tuotantoa tai varastoja suuremmaksi kokonaisuudeksi. Tämä mahdollistaa myös pienten asiakkaiden osallistumisen aikaisempaa paremmin sähkömarkkinoille.
Aurinkosähkön tuotantomallit
Aurinkosähkön tuotantomallit taloyhtiössä vaihtelevat sen mukaan, ketkä toteuttavat aurinkosähköinvestoinnin ja missä sähkö käytetään:
- Taloyhtiö aurinkosähkön tuottajana kiinteistösähkön tarpeisiin
- Taloyhtiö aurinkosähkön tuottajana kiinteistön ja asukkaiden tarpeisiin
- Yksittäinen asukas aurinkosähkön tuottajana taloyhtiössä
- Asukasryhmä aurinkosähkön tuottajana taloyhtiössä
Lähde: Finnsolar
Tampereella taloyhtiö myy tuottamaansa energiaa
Vuosi ja kaksi kuukautta sitten alkoi As Oy Pohjolankatu 18-20 Tampereen Tammelassa myydä tuottamaansa kaukolämpöenergiaa Tampereen Sähkölaitokselle. Kuluneena talvena taloyhtiö myi kaukolämpöä lämmityskaudellakin.
– Toukokuusta 2018 lähtien olemme myyneet tuottamaamme lämpöä yli 70862 kWh. Samaan aikaan olemme ostaneet vain minimaalisesti kaukolämpöä. Esimerkiksi marraskuussa möimme 14590 kWh ja ostimme 12 kWh, sanoo taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Pertti Vesterinen.
– Taloyhtiömme osti viime vuonna sähköä 196033 kWh ja tuotti 20 kW voimalallaan 14952 kWh. Oma tuotanto meni taloyhtiön käyttöön kokonaisuudessaan. Emme myyneet lainkaan. Kokonaiskulutuksemme oli siten 210965 kWh ja oman tuotannon osuus 7,1 prosenttia.
– Yhteistyöllä sähkölaitoksen kanssa olemme saaneet tämän aikaiseksi. Aiemmin olimme napit vastakkain.
Artikkeli Lakimuutos vauhdittaa aurinkosähköä taloyhtiöissä julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.