Kruununhaka on Helsingin todellinen keskus – onhan se myös kaupungin vanhin kaupunginosa. Rakennuskannan muuttuminen puisesta kiviseksi koski tosin paljolti myös Kruununhakaa.
Venäjän keisari Aleksanteri I korotti Helsingin vuonna 1812 Suomen autonomisen suuriruhtinaskunnan pääkaupungiksi. Kruununhaan eteläosaa hallitsee edelleen arkkitehti C.L. Engelin luoma empirekeskusta.
Helsingin rakentumista puolestaan ohjasi J. A. Ehrenströmin vuonna 1817 laatima asemakaava, joka perustui suorakaiteen muotoisiin kortteleihin. Kruununhaan uudistuminen käynnistyi 1800-luvun lopun kaupungin kasvun myötä. Osittain vaikea maasto pakotti arkkitehdit luoviin ratkaisuihin rakennusten suunnittelun suhteen, ja kuten aikaisemmissa artikkeleissa on käynyt ilmi, oli luonnonmuotojen mukaileminen suoran asemakaavan noudattamisen sijaan myös yksi jugendin ihanteista.
Kruununhaka on mukava vierailukohde ja jugendrakennukset ovat sopivan matkan päässä toisistaan. Helsingin yliopiston entiselle opiskelijalle kierros voi myös olla nostalginen elämys. Kruununhaassa on sentään koko yliopiston keskustakampus lukuisine rakennuksineen, joiden väliä on tullut juostua luennolta toiselle ja kirjastoon monet kerrat.
Alla on kierros pelkistettynä Google Mapsissä. Hyvä päätös kierrokselle on lounastaa vaikkapa Belgessä, joka on siksi merkattu reitille. Näin kuuhunastumisen 50-vuotisjuhlavuoden kunniaksi voi lounaan ohessa lueskella mm. Tintti päämääränä kuu ja Tintti kuun kamaralla sarjakuva-albumeja, joita löytyy Belgestä useampia.
Helsingin jugendin suunnittelijat esittelyssä
Heikki Kaartinen – rakennusmestareiden merkittävä panos Helsingin suunnittelussa
Helsingin nykyisin merkittäviksi arvotettujen kaupunkiympäristöjen luominen oli aikoinaan eri ammattikuntien yhteistyötä. Arkkitehtien rinnalla kantoivat kortensa kekoon myös rakennusmestarit niin rakennuttajina, rakentajina kuin suunnittelijoinakin. 1900-luvun alkupuolella rakennusmestarit vastasivat yli puolesta Helsinkiin suunnitelluista asuinrakennuksista.
Yksi näistä merkittävistä rakennusmestareista oli Heikki Kaartinen. Kruununhaassa hänen suunnittelemiaan rakennuksia ovat selkeälinjaiset Kalervo ja Suomela. Kaartinen oli monipuolinen lahjakkuus, jonka tie rakennusmestariksi kävi puusepän- ja rakennusmestarinopintojen kautta. Lisäopia hän haki rakennuspiirtäjänä Usko Nyström-Petrelius-Penttinen arkkitehtitoimistosta.
Kaartinen perusti oman toimistonsa jo 1901. Hän toimi sekä rakennustyömaiden arvostettuna rakennusmestarina että arkkitehti Lars Sonckin avustajana. Hänen laaja tuotantonsa suunnittelijana kattaa yli 50 asuntoyhtiötä sekä lukuisia tehdas-, liike- ja muita julkisia rakennuksia. Hän toimi myös Rakentajain kustannuksessa sekä Rakennustaito-lehdessä.
Tämän artikkelin kävelykierroksen kohteet kartalla
(Mobiililaitteilla: kosketa palloja, pöytäkoneilla ja läppäreillä: vie hiiri pallojen päälle. Selaimista Edge ja Explorer eivät välttämättä osaa näyttää kuvakaruselleja oikein.)
Tämänkertaisella kierroksella nautiskellaan suurista kuvista. Huomioithan, että yhdessä pallukassa on aina kuvattuna useampi rakennus. Tosin Kruununhaassa on muutama niin upea rakennus, että ne ansaitsivat ihan oman kuvakarusellinsa tähän karttaan.
Oikokatu
Oikokatu tuo esiin jugendaikakaudella ihaillun keskiajan kaupunkien tunnelman. Näistä Oikokatu 5 erottuu soikeilla ikkunoillaan edukseen ja Walon herkät koristeaiheet kiinnittävät huomion.
Kristianinkatu
Kristianinkadun pohjoislaidalta löytyy mukava kattaus jugendrakennuksia. Kristianinkatu 17 hohtaa upeana selvästikin hiljattain tehdyn julkisivuremontin jäljiltä. Kristianinkatu 7:ssä huomion herättää upea räystäslista, 5:ssa erityisesti rakennuksen edustan pieni piha sekä 1:ssä puolustustornimainen kulmatorni.
Liisanpuistikko
Liisanpuistikko on Kruununhaan ainoa vanha puisto, joka on nyttemmin palautettu 1890-luvun tyyliä myötäilevään asuunsa. Puistoa reunustaa edustava 1900-luvun alun kaupunkikuvallinen kokonaisuus. Linnamainen Elisabeth, puolipyöreillä muodoilla mutkitteleva Suomela sekä skotlantilaisvaikutteinen Donnerin talo.
Liisankatu
Monimuotoisesta As Oy Kalliopohjasta kertoo yksi kuva vain ripauksen ja sama koskee Liisankatu 11. Kalervo edustaa suoralinjaisempaa myöhäisjugendia. Karjalaisten talon tilasi alun perin yliopiston Karjalainen osakunta. Wilkmanin talo puolestaan erottuu muista tummana ja kultakoristeltuna.
Liisankatu 23 Myöhäisjugendia edustava suoralinjainen Liisankatu 23 kiinnittää huomion kulmatornilla ja siihen kuuluvalla parvekkeella. Myöhäisjugendia edustavissa julkisivussa ikkunakoko vaihtelee huonejaon mukaisesti.
Rauhankatu 10, 11 ja 13
Piparkakkutaloa muistuttava Helios, Rauhankatu 13:ssa edustaa siirtymää jugendiin. Siinä on paljon myös uusgoottilaisia piirteitä. Nro 11:ssä jugendista musituttaa lähinnä kulmatorni ja sisäänkäyntien luonnonkiviholvit. Pelkistynyt ulkoasu syntyi sodanjälkeisessä korjauksessa. Nro 10 on tyyliltään enemmän keskieurooppalaista art nouveauta.
Meritullinkatu 15 Itämaisvaikutteinen Meritullinkatu 15 kuuluu myös niihin rakennuksiin, joiden julkisivun koristelu karsittiin sodanjälkeisissä korjauksissa lähes olemattomiin. Sisäänkäynti on kylläkin näkemisen arvoinen edelleen.
Städet ja Meritullinkatu 12A
Mielikuvituksekkaan arkkkitehti Usko Nyströmin taidonnäyte Städet (Alasin) ansaitsee useamman kuvan. Städetiä vastapäätä sijaitsee kauniisti koristeltu Meritullinkatu 12A, joka sekin on hienoa katseltavaa.
Pohjoisranta 10
Arkkitehtuurioppaan mukaan Pohjoisranta 10 on valittu yleisöäänestyksessä Helsingin halutuimmaksi asuinpaikaksi. Se on upea näyte varhaisjugendista, jossa 1800-luvun lopun kertaustyylit yhtyvät uuden tyylin kasviaiheisiin ja linnantorneihin.
Koottu Maanmittauslaitoksen taustakarttasarjan karttalehdistä 14.6.2019
Lähteenä käytetty arkkitehtuuriopas
Artikkeli Bongaa ornamentti 6: Kruununhaka – Helsingin alkuperäinen ydin julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.