Kamppi ja Punavuori ovat Helsingin vanhimmat työläiskaupunginosat. Kaupungin kasvun aiheuttamat paineet kohdistuivat myös tänne.
Kamppi-Punavuori -alue tunnetaan ehkä parhaiten Ruttopuistosta, jonne haudattiin vuoden 1710 ruttoepidemian jälkeen yli tuhat taudin uhria. Kampin alue oli tuolloin vielä metsäistä ja asumatonta ja siellä sijaitsi lähinnä helsinkiläisten peltoja ja puutarhaviljelmiä. Kluuvilahden täyttämisen käynnistyminen 1800-luvulla aloitti kaupunkiasutuksen leviämisen myös Kamppiin.
1800-luvun lopun asuntopaineessa alueen puutaloja puretiin ja tilalle tuli neli- viisikerroksisia kivitaloja. Arkkitehtuurioppaan mukaan alueen rakennuksista noin neljäsosa on rakennettu vuosina 1895-1915.
Arkkitehtuurikierroksemme noudattelevat Helsingin jugend – arkkitehtuurioppaan aluejakoa. Kamppi-Punavuori alueelle on merkattu varsin paljon nähtävää, joten sen vuoksi tämänkertainen kierros on pitkä. Google Mapsin reitteihin se on merkattu kahdessa osassa.
Suunnistaminen rakennukselta toiselle oli paikoin hitaampaa ja syitä voi aina tietenkin etsiä hajallaan olevista kohteista tai vaikka siitä, että ollaan kauttaaltaan korkeiden talojen ydinkeskustassa. Välillä jugendrakennus on korttelin ainoa vanha talo modernien talojen puristuksessa.
Helsingin jugendin suunnittelijat esittelyssä
Gustaf Estlander – lahjakas ihminen menestyy usein kaikessa, johon ryhtyy
Gustaf Estlanderin arkkitehdin ura on lyhyt ja hän omisti sen kokonaan asuinkerrostalojen suunnitteluun. Helsingin jugendin kiihkeimpänä viisvuotiskautana 1903-1907 hän suunnitteli kaupunkiin parikymmentä kerrostaloa, joista osa on valtavia linnoitusmaisia kolosseja. Hänen kädenjälkeään ovat mm. Kampissa Huvilinna, Bulevardi 11 ja Albertinkatu 17-19. Hän oli usein myös suunnittelemiensa talojen rakennuttaja ja osaomistaja.
Kun Estlander valmistui arkkitehdiksi 1898, voitti hän samana vuonna pikaluistelun Euroopan mestaruuden. Hän oli myös intohimoinen purjehtija. Tämä sai hänet luopumaan arkkitehdin urasta ensimmäisen maailmansodan kynnyksellä ja muuttamaan Saksaan. Siellä hän keskittyi ainoastaan venesuunnitteluun ja saavutti siinä maailmanmaineen.
Tämän artikkelin kävelykierroksen kohteet kartalla (klikkaa tai kosketa palloja)
Kampin ja Punavuoren jugendrakennukset ovat levittäytyneet sen verran laajalle, että tämänkertaista karttaa voi olla vaikeampi lukea. Kohteista on jätetty pois Oma (Fredrikinkatu 18), koska se oli kauttaaltaan huputettu remontin vuoksi. Lisäksi tältä kartalta puuttuu Uusi Ylioppilastalo (Mannerheimintie 5). Arkkitehtuurioppaassa se on listattu ns. Helsingin jugendin mestariteokseksi ja ne esittelemme toisaalla.
Vanha Poli, Lönnrotinkatu 29 Entinen Polyteknillisen opiston ylioppilaskunnan talo vaikuttaa uudempien rakennusten keskellä kuin niiden väliin puristuneelta linnalta. Aikanaan rakennus herätti paljon ihastusta: ”Täynnä ideoita, aatteita, kuin nuorison mieli, on tämän talon joka jäsen.”
Hietalahden kauppahalli, Hietalahdentori Kaupungin rakennuttamat kauppahallit olivat 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun uusi rakennustyyppi, joilla pyrittiin edistämään elintarvikehygieniaa. Hietalahden kauppahalli on Helsingin toiseksi vanhin. Kun halli valmistui, kiellettiin kaiken muun paitsi kalan myynti Hietalahden torilla.
Falken, Bulevardi 30 – Albertinkatu 23 Falkenin eteläeuroopplaisiin kertaustyyleihin viittaava sävy ei kokonaisuutena tehnyt vaikutusta Suomen jugendarkkitehteihin muutoin, kuin kulmatornierkkerin ja alimman kerroksen luonnonkivielementtien osalta. Rakennus onkin ensimmäinen, jonka koristeaiheissa on käytetty suomalaista vuolukiveä.
Huvilinna, Bulevardi 19 ja 17 Huvilinna on kahden talon pari, josta toinen osa on tällä hetkellä remontin vuoksi huputettu. Näyttävän rakennuksen julkisivun monimuotoisuus laimeni hieman, kun osa parvekkeista muutettiin myöhemmin sisätiloiksi.
Sanmarkin talo, Bulevardi 13 Sanmarkin talo on yksi monista vihreäpintaisista rakennuksista tällä alueella. Hauskat kyyristelevät hahmot kannattelemassa pilastereita tuovat mieleen Kasarmitorin Lääkärien talon koristeet.
Bulevardi 11 Rakennuksen julkisivussa näkyy kansallisromantiikan tarve luoda kodikkaita sisätiloja, jotka välittyvät julkisivukäsittelyn kautta ulos.
Fredrikinkatu 35, 22 ja 20 Kolmen rakennuksen vihreiden sävyjen värisuora tarjoaa läpileikkauksen jugendin alkuvuosiin. Numeroissa 20 ja 22 asunnot olivat varsin pieniä, mikä selittynee talojen sijainnilla työläiskaupunginosassa.
Albertinkatu 17-19 Tämä koko korttelin pituinen jättiläinen rakennus näyttää koostuvan pienemmistä osista, koska sekä sen päädyt että keskiosa työntyvät katulinjasta esiin.
Cygnaeuksen koulu, Ratakatu 8 Helsingin ensimmäisen kaupunginarkkitehdin Karl Hård af Segerstadin virkamiestyönä toteuttama koulu edustaa voimakasotteista, ruotsalaisvaikutteista myöhäisjugendia.
Johanneksenpuisto, Johanneksentie 4 Asunto-osakeyhtiö Johanneksenpuiston ylenpalttinen koristeellisuus tekee siitä eksoottisen ilmestyksen Helsingin jugendin joukossa. Koristekenttien muodot on sommiteltu rappauksen sisään upotetuilla luonnonkivipaloilla, joiden määräksi arvioitiin julkisivuremontin yhteydessä n. 5000.
Otava, Uudenmaankatu 8-12 Kustannusosakeyhtiö Otavan toimitalo on harvoja Helsingin keskustan rakennuksia, jotka ovat yhä rakennuttajansa omistuksessa ja alkuperäisessä käytössä.
Taos, Bulevardi 3 Asuin- ja liiketalo Taos vuodelta 1912 edustaa siirtymää kohti suoraviivaisempaa arkkitehtuuria. Sen välipohjissa käytettiin uudenaikaisia teräsbetonirakenteita.
Yrjönkatu Simonkadulta Kalevankadulle Käyntiä Simonkadulta Yrjönkadulle reunustavat kaksi punertavaksi rapattua jugendrakennusta. Tämän kuvan taustalla Yrjönkatu kääntyy vasemmalle ja päädyssä näkyy toisen merkittävän jugendrakennuksen, Kyllikin takaosa.
Kyllikki Kalevalassa Kyllikki oli Lemminkäisen iloinen ja tanssinhaluinen vaimo, joten hänen mukaansa nimetty rakennus ilmentää tätä eloisuttaa koristelullaan. Kyllikki jatkuu tontin läpi Yrjönkadulle, jossa on rakennuksen keskiaikaisvaikutteinen pihajulkisivu. Kyllikin naapuritalot ovat myös mainitsemisen arvoisia, kuten esim. kauniinvihreä Yksitoista.
Klio, Annanaktu 19 – Lönnrotinkatu 7 Klion (1905) suunnittelun tavoitteena oli rakentaa uudenaikainen kivitalo. Siihen siältyi hissi ja asunnoissa oli parkettilattia, kaakeliuunit, vesijohto, WC, kylpyhuone vedenlämmittimineen, sähkövalo ja soittokello.
Lapi, Lapinlahdenkatu 1 a Selim A. Lindqvistin suunnittelemassa rakennuksessa on alkuperäinen tiilikatto. Alkuperäisessä asussa on säilynyt myös julkisivu monimuotoisine ikkunoineen. Katutasossa toimi sisätiloiltaan suojeltu Joutsen-apteekki aina vuoteen 2018 asti.
Kampinlinna, Lapinlahdenkatu 19 – Lapinrinne 4 Nimänsä mukaisesti linnamainen rakennus kiinnittää huomion erikoisilla kulmaparvekkeilla sekä Lapinlahdenkadun puolella olevilla vesikatolle asti jatkuvilla erkkereillä.
Synagoga, Malminkatu 26 1906 valmistuneen pyhäkön ulkoarkkitehtuurissa on käytetty Keski-Euroopassa yleistä kertaustyylejä soveltavaa synagogatyyppiä, jolle on ominaista pyörökaarityylin mukainen julkisivun jäseltely. Sisustus on säilynyt poikkeuksellisen hyvin alkuperäisessä asussaan.
Raide, Malminkatu 40 – Eteläinen Rautatienkatu 18 Helsingin asuntopula 1800-1900-lukujen vaihteessa sai myös työläiset perustamaan asunto-osakeyhtiöitä. As Oy Raide syntyi nimensä mukaisesti rautatieläisten voimin.
Marian sairaala, Lapinlahdenkatu 16 1800-1900-lukujen vaihteen kiivas kasvu tarkoitti myös sairaanhoitopaikkojen puutetta ja tilanahtautta. Marian sairaala oli Helsingin ensimmäinen kunnallinen sairaala. Se on perustettu 1886 ja sitä kehitettiin edelleen 1990-luvun alussa.
Koottu Maanmittauslaitoksen taustakarttasarjan karttalehdistä 14.6.2019
Lähteenä käytetty arkkitehtuuriopas
Artikkeli Bongaa ornamentti 5: Kamppi-Punavuori -maraton julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.