Eiran ohella Ullanlinna on toinen kivisten katujen ja vehreiden, suurten puiden kaupunginosa.
Ullanlinna on saanut nimensä kunningatar Ulrika Eleonoran mukaan nimetystä pienestä linnoituksesta. Tähtitorninvuoren ympäristöä kutsuttiin 1770-luvulta alkaen Ulriikaporin seuduksi kyseisen linnoituksen vuoksi.
Alue alkoi rakentua hiljalleen vasta 1850-luvulla, johtuen Kaivopuistossa sijainneen kylpylän tuomasta vetovoimasta. Kapunginosaa halkoo Tehtaankatu, ja kuten nimikin kertoo, oli osa alueesta tarkoitus varata tehtaille. Asuinalueille kulkeutuvien tehdassavujen pelko sai suunnittelijat kuitenkin muuttamaan mielensä. Suurelta osin Ullanlinna rakennettiin 1900-luvun alussa ja se on myös säilynyt pitkälti tässä asussaan.
Helsingin jugendin suunnittelijat esittelyssä
Arkkitehtuuri- ja käytännöllinen Rakennustoimisto Usko Nyström-Petrelius-Penttilä
Helsingin jugendin kokonaiskuvaan voimakkaasti vaikuttanut Usko Nyströmin, Albert Petreliuksen ja Viljo Penttilän arkkitehtitoimisto suunnitteli kaikkiaan 18 asuinkerrostaloa. Monipuolinen käytännöllisyys yhdistyi vahvaan yksilölliseen muotokieleen. Ullanlinnassa toimiston tekemiä rakennuksia on mm. Schalinin talo.
Toimiston keulahahmo oli epäilemättä Usko Nyström (Ullanlinnassa hän on suunnitellut mm. Kointähden), jonka “piirtäjänlahjat sekä originelli persoonallisuus suodattuivat toimiston arkkitehtuuriin ja opetustyön kautta myös laajemmin suomalaiseen arkkitehtikuntaan”, kertoo arkkitehtuuriopas.
Tämän artikkelin kävelykierroksen kohteet kartalla (klikkaa tai kosketa palloja)
Eira-Maja, Kointähti, Villa Ulrika, Tammi… Jugendin yksi hyvä puoli oli, että rakennuksia oli tapana nimetä ja nimi myös laitettiin rakennukseen näkyvästi esille. Ullanlinnassa suunnistus onnistuu periaatteessa pelkästään kirjoittamalla paperille rakennusten nimet sekä muutaman kadunnimen viitteeksi.


Alun perin useasta talosta muodostunut taloyhtiö Familje Byggnads Ab ihastuttavine sisäpihoineen sijaitsee ns. Kilohailin korttelissa. Korttelin näyttävimpiä rakennuksia ovat mm. Mielikki ja Fenix.

Eira-Maja on kahdessa osassa rakennettu ja kahden eri suunnittelijan piirrustuksin toteutettu. Kuvassa on Kapteeninkatu 8-10 kulma, joka on rakennusmestari Paavo Björklinin käsialaa. Lähistöllä on myös muita näyttäviä rakennuksia, kuten Ilmola ja Rannikko.

Tehtaankadun koulu rakennettiin vuonna 1908 ja on alusta alkaen toiminut kouluna. Silloinen kansakoulu on nyt ala-aste.

Tehtaankadun koulun naapurissa sijaitsee asuintalo Koivu, jonka Olavinlinnan mieleen tuova torni kiinnittää kulkijan huomion.
Tällaisia pikkupuistoja oli tapana rakentaa sovittamaan ruutukaavan suorakulmaisia katuverkkoja toisiinsa. Kapteeninkadun puiston syntyä edesauttoivat myös asukkaiden aktiivisuus ja keskustelu puistojen vähäisyydestä Helsingissä.

Talon omistaja, sokea musiikkikauppias Herman Schalin osallistui itse talon suunnitteluun ja sen koristekuviot tehtiin vaivoja säästämättä hänen toiveiden mukaisiksi. – Marikit Taylor
Tehtaankatu tarjoaa Neitsytpolun ja Kapteeninkadun välillä yhtenäisen ja viehättävän jugendnäkymän. Nämä rakennukset on nimetty näkyvästi ja ovat siksi helppo löytää alueelta.

Vastapäätä Tehtaankadun jugendrypästä sijaitsevat monumentaaliset Puistola ja Sampsa, joilla on yhteinen ja harvinainen, kadulle avautuva etupiha.

Kointähti eli aamutaivaalla loistava Venus on samaa nimeä kantavan rakennuksen erottuvin osa. Lisäksi ylhäällä julkisivussa on toinen erikoinen koristeaihe: maapallo.

Suvantolan perustajat ja moni asukaskin olivat normaalilyseon opettajia. Talon on suunnitellut arkkitehti Onni Tarjanne.
Tässä korttelissa on kolme Gustav Estlanderin suunnittelemaa asuintaloa, joista Villa Ulrika on linnamaisin ja jyhkein. Korttelin neljäs rakennus on pelkistetympi, mutta huomiota kannattaa kiinnittää monimuotoiseen tiilimuuraukseen.
Koottu Maanmittauslaitoksen taustakarttasarjan karttalehdistä 14.6.2019
Lähteenä käytetty arkkitehtuuriopas
Artikkeli Bongaa ornamentti 4: Ullanlinna – vehreä keskustakierros jatkuu julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.