Nyt on paras vuodenaika käväistä Helsingin puutarha- ja huvilakaupunginosassa: Eirassa. Se rakentui vasta 1900-luvun alussa ja edustaa näin ollen myöhäisjugendia.
Tiesitkö mitä nimi Eira tarkoittaa? Noh, Eira oli aluksi ainoastaan alueen yhden rakennuksen nimi, nimittäin Eiran sairaalan. Kansallismielisessä hurmoksessa oli luontevaa poimia sairaalalle nimeksi Eira, koska nimi juontaa juurensa skandinaavisesta mytologiasta, jossa Eir oli parantamisen ja lääkintätaidon jumalatar. Sairaalan myötä nimi vakiintui pikkuhiljaa koko kaupunginosan nimeksi.
Eira oli 1900-luvun alkuun asti lähes rakentamaton, kallioinen alue merenrannalla. Alueen asemakaavaehdotuksen laatineisiin arkkitehteihin Bertel Jungiin, Armas Lindgreniin ja erityisesti Lars Sonckiin vaikutti syvästi itävaltalaisen Camillo Sitten ajatukset puutarhakaupungeista ja luonnonmukaisesta asemakaavasta ja hyvä niin, koska tuloksista saadaan nauttia nyt rehevässä ja mutkittelevien katujen Eirassa.
Kaupunginosassa on itse asiassa kaksi osaa: rehevä huvilakaupunki sekä ruutukaavaa selkeämmin mukaileva alue. Eiran vehreys tosin on läsnä myös näissä suoraviivaisemmissa kortteleissa, nimittäin ihastuttavilla sisäpihoilla.
Varaa siis hieman enemmän aikaa, jos lähdet kierrokselle Eiraan, koska viihtyisät puistot pakottavat istahtamaan hetkeksi ja kuuntelemaan ja katselemaan ympärilleen.
Helsingin jugendin suunnittelijat esittelyssä
Puutarhakaupungin ja luonnonmukaisen asemakaavan puolesta: Lars Sonck
Sonck kuuluu Gesellius-Lindgren-Saarinen -kolmikon ohella myös uuden suomalaisen arkkitehtuurin tienraivaajiin. Hän oli kaupunkisuunnittelija sekä useiden merkittävien julkisten rakennusten suunnittelija ja ohjasi näin jugendin kehitystä Suomessa.
Hän vakuuttui itävaltalaisen kaupunkisuunnittelija Camillo Sitten ajatuksista ja ryhtyi taisteluun suoraviivaista, ympäristöstä ja maastonmuodoista piittaamatonta asemakaavasuunnittelua vastaan.
Lars Sonck oli arkkitehtuurioppaan mukaan “suuri ja pidetty persoonallisuus, vannoutunut poikamies ja Helsingin keskustan ravintoloiden vakioasiakas, jonka uran huippuhetket osuivat jugendin eri vaiheisiin.”
Tämän artikkelin kävelykierroksen kohteet kartalla (klikkaa tai kosketa palloja)
Tällä kierroksella on paljon kokonaisia katuja tai alueita, joissa voi käydä ihastelemassa jugendrakennuksia, joten yksittäisiä rakennuksia on nostettu esiin melko vähän. Toisaalta tämä voi helpottaa alempana olevaan kisakysymykseen vastaamista.
Näillä kierroksilla ei myöskään esitellä kaikkia tietyn alueen jugendrakennuksia. Jokainen voi siis bongailla vielä mainitsemattomia omia suosikkejaan ympäri Helsinkiä.
Lars Sonckin suunnittelema linnamaisen jykevä sairaala toimii alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan edelleen. Sairaalaa laajennettiin myöhemmin kahteen otteeseen 1910 ja 1931.
Eiranpuisto on saksalaisvaikutteisen, arkkitehtonisen puistotyylin ensimmäinen edustaja Suomessa. Sen suunnitteli Helsingin kaupungin ensimmäinen kaupunginpuutarhuri vuonna 1911. Puisto valmistui 1915.
Villa Johanna on vuonna 1906 liikemies Uno Staudingerille ja tämän perheelle rakennettu yksityistalo. Se on kokonaistaideteos, jonka ulkoasu, sisätilat huonekaluineen sekä lähiympäristö suunniteltiin samaan aikaan.
Talon suunnitellut Waldemar Willenius asui ja piti arkkitehti- ja taideteollisuustoimistoa siinä vaimonsa Helenan kanssa.
Arkkitehtiopiskelija Kaarlo Borg oli vain 20 vuotias piirtäessään Weikkolaa. Rakennuksessa on mm. huomiotaherättävä majakkamainen kulmatorni.
Huvilakatu on kokonaisuudessaan jugendtyylin hyvin säilynyt tiivistymä, josta yllä oleva kuva näyttää vain yhden palasen. Katu kannattaa kulkea päästä päähän ja kokeilla, tunnistaako rakennuksen tyylistä, kenen suunnittelema se on.
Villa Ensi on toinen arkkitehti Selim A. Lindqvistin liikemies Staudingerille suunnittelema talo. Se rakennetiin alun perin synnytyssairaalaksi, mutta muutetiin asuinkäyttöön jo vuonna 1934.
Tässä osassa Eiraa toteutuu täydellisesti ajatus puutarhakaupungista ja luonnon muotoja mukailevasta asemakaavasta. Rakennuksia voi ihailla mm. osoitteissa Merikatu 31-39, Engelinaukio 8-10 sekä pitkin Armfeltintietä.
Koottu Maanmittauslaitoksen taustakarttasarjan karttalehdistä 14.6.2019
Lähteenä käytetty arkkitehtuuriopas
Artikkeli Bongaa ornamentti 3: Eira – virkisty vehreydessä julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.