Kaartinkaupunki on kuulunut jo Helsingin alkuperäiseen pääkaupunkiasemakaavaan vuosilta 1812-1817, mutta puutalot saivat sielläkin väistyä kivitalojen tieltä, kun suuri rakennusbuumi alkoi.
Helsingin jugend: arkkitehtuurioppaan mukaan Kaartinkaupungin keskus on Karl Ludvig Engelin suunnittelema, vuonna 1822 valmistunut Kaartin kasarmi ja siihen liittyvä Kasarmitori. Kaartin kasarmi hoitaa edelleen maanpuolustukseen liittyvää tehtävää, koska siinä sijaitsee nykyisin puolustusministeriö.
Tämänkertaiseen kierrokseen kuuluu sekä jugendin ydinaikakauden näyttäviä rakennuksia, että kierroksen päätteeksi pelkistetympää myöhäisjugendia. Kaartinkaupungin rakennuskanta on uudistunut monta kertaa, joten sekaan mahtuu rakennuksia monelta aikakaudelta.
Yksi alueen merkkirakennuksista on Kasarmitorin laidalla sijaitseva niin kutsuttu Lääkärien talo, jonka nimensä mukaisesti rakennutti kolme lääkäriä vuokrataloksi. Rakennus herätti valmistuttuaan paljon hämmennystä ulkomuodollaan – eikä vähiten kulmaerkkerin hassun sammakkoveistoksen vuoksi. Talon on omistanut vuodesta 1953 alkaen Agronomiliitto.
Helsingin jugendin suunnittelijat esittelyssä
Sähkölaitosten suunnittelija: Selim A. Lindqvist
Lindqvist on oppaamme mukaan jäänyt hieman aikalaistensa varjoon siksi, että hän ei suunnitellut merkittäviä julkisia rakennuksia, kuten kirkkoja ja kulttuurirakennuksia. Sen sijaan hyötyrakennuksia syntyi sitäkin enemmän, kuten kauppahalleja ja sähkölaitoksia.
Lindqvist työskenteli osan urastaan ulkomailla ja sovelsi suunnitelmissaan kansainvälisiä vaikutteita kansallisromantiikan sijaan. Lindqvistin käsialaa ovat mm. Suvilahden kaasulaitos sekä Kasarmitorin, Töölön ja Kallion sähköasemat.
Tämän artikkelin kävelykierroksen kohteet kartalla (klikkaa tai kosketa palloja)
Kaartinkaupungin lenkki yltää hieman laajemmalle alueelle kuin aikasempi Katajanokan reitti. Tällä alueella on tällä hetkellä valtavasti rakennustöitä, joten ne vaikeuttavat liikkumista jonkin verran. Lenkki on ehdottomasti järkevintä tehdä kävellen.
Toisin kuin muutamat muut jugendrakennukset, Unitas noteerattiin heti valmistuttuaan ”uuden tyylin hienostuneimpana ja eleganteimpana edustajana. Huomionarvoisiaa ovat mm. katutason liikehuoneistojen kaari-ikunat, joiden muoto toistuu ylhäällä räystäslinjassa.”
Navigator on toiminut mm. laivayhtiöiden ja varustamoiden liiketalona. Rakennuksessa on taidokkaita eläinaiheisia vuolukivikoristeita.
Torilinna on Kasarmitorin näyttävin rakennus, mutta siinä pilkahtaa jo siirtyminen symmetrisempään rakennustapaan. Julkisivun säännöllisistä erkkereistä voi päätellä, että asuntojen pohjaratkaisut toistuvat samanlaisina kerroksittain.
Tämä rakennus aiheutti valmistuttuaan kauhistusta lähes koristeettomalla ja varsin epäsymmetrisellä ulkomuodolla. Ulkomuoto kieli kuitenkin rakennuksen tilasuunnitelusta, joka oli yksi Gesellius-Lindgren-Saarinen -arkkitehtikolmikon tunnuspiirteistä: huonesuunnittelu sai näkyä ulospäin./br>
Sirius kilpailee huomiosta sitä kulmittain vastapäätä olevan Lääkärien talon kanssa. Sen ullakko muutettiin 1990-luvulla asunnoiksi ja kattojen lappeisiin lisättiin ikkunoita sekä kulmaosaan parveke.
Yliopiston ruotsinkielisen osakunnan talossa on muinaisskandinaavisesta kuvastosta poimittuja koristeaiheita sekä squared rubble -tekniikalla muurattu julkisivu.
Tämä rakennus toimii nykyisin hotellina, mutta se rekennetiin alun perin sähköasemaksi, jossa oli sekä toimistotiloja että sähköasema muuntajineen.
Helsingin jugendrakennuksia suunnitteli ja toteutti arkkitehtien lisäksi myös rakennusmestarit. Kastén on rakennusmestari Emil Svenssonin yksi ilmeikkäimmistä tuotoksista.
Puhelinyhdistyksen keskiaikaista linnaa muistuttavasta ulkoasusta ei uskoisi, että rakennus oli aikansa teknologista huippuinnovaatiota edustava toimitalo, jossa oli laitesaleja, toimistoja ja asuntoja.
Hypoteekkiyhdistyksen talo heijastelee siirtymää suomalaisessa jugendissa: keskiaikaisesta kuvastosta alettiin siirtyä kohti klassisempaa ja selkeämpää ilmaisua.
Kolmikulmapuistoa eli ns. Dianapuistoa vastäpäätä sijaitsee kolmen talon rypäs, jotka edustavat kaikki myöhäisjugendia. Mielikuvituksekkaat koristeet olivat muuttuneet säntillisiin ja klassisiin aiheisiin.
Koottu Maanmittauslaitoksen taustakarttasarjan karttalehdistä 14.6.2019
Lähteenä käytetty arkkitehtuuriopas
Artikkeli Bongaa ornamentti 2: Kaartinkaupunki – Kaartin kasarmista puolustusministeriöön julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.